Minulla on elämässä kaikki suht kohillaan, mutta olenko ahne, jos vielä oikein hyvää ystävää toivoisin? Jotta en tuhlaa aikaasi, lataan syntilistani tähän heti alkuun. Olen taiteen ( Ma) parissa työskentelevä tuore isoäiti. Miehen perässä muutin pois Isolta Kirkolta, (sinne jäi lapset ja kaverit) tänne V - Suomeen, ja siinähän ne koronavuodet menikin vaatimatonta rintsua korjaillen. Kesät pidämme taas mökkityöleiriä läheisessä saaressa. Kuulun niihin persujen vihaamiin "vihervassariakkoihin", ja ykkösinhokkeihini kuuluu naisia alistavat narsistit, trumpistit sun muut nykyiset maailman tuhoon ajavat valtiondiktaattorit ( Palestiina on sydäntä lähellä, ja voisinpa ihan hyvin liittyä Elokapinan mummojaostoon, miksi ihmeessä en ole jo? ), mutta se politiikasta! Rakastan luontoa elikoineen ja ötököineen, vaeltamista, sienestystä, ruuanlaittoa ( seurassa, en yksin, ja itselleni ja perheelle kasvisruokaa. Sinä saat syödä mitä haluat) taidetta laajassa mielessä, käsitöitä, sarjamaratoneja tai hyviä indie-elokuvia talvipimeillä mässypussia hamuten. Mutta kaikkein parasta ovat hyvät keskustelut ja naurunkäkätys rakkaan ystävän kanssa. Jostain syystä en ole ( ehtinyt?) sydäntoveria täältä Turun seudulta löytää, mutta heitänpä siiman tähän mereen, jos vaikka nappaisi! Eli: jos tavoitit tästä luonnehdinnasta sielunkumppasi, niin takuulla ilahdun viestistäsi. Torjutaan yhdessä talven mörköjä ja yllytetään toisiamme kaikenlaiseen hauskanpitoon -mitä se ikinä meistä onkaan!