Kaverihaku Suomessa - selaa kaveri- ja ystäväilmoituksia
Etsi uusia kavereita, pelikavereita ja harrastusseuraa ympäri Suomen. Selaa ilmoituksia ja rajaa tuloksia sijainnin, iän ja sukupuolen mukaan. Palvelu on tarkoitettu kaveriseuran löytämiseen – ei romantiikkaan.
Ladataan suodattimia...
Ladataan ilmoituksia...
🛡️ Näin löydät kavereita netistä turvallisesti
Uusien kavereiden löytäminen netistä on helppo tapa tutustua ihmisiin eri puolilta Suomea. Kaverihaku ja ystävän etsiminen onnistuvat turvallisesti, kun noudatat muutamia perusohjeita. Näin voit löytää uusia ystäviä ilman turhia riskejä:
1
Suojaa henkilökohtaiset tietosi alussa
Kun etsit kavereita netistä, älä jaa heti koko nimeäsi, osoitettasi tai muita henkilökohtaisia tietoja. Tutustu ensin rauhassa ennen kuin annat lisää tietoja.
2
Tutustu rauhassa ennen tapaamista
Hyvä tapa löytää uusia ystäviä on keskustella ensin viestien kautta. Näin opit tuntemaan toisen henkilön paremmin ennen mahdollista tapaamista.
3
Käytä palvelun omaa viestintää
Kaverihaku-palvelussa kannattaa pitää keskustelu aluksi sivuston sisällä. Tämä lisää turvallisuutta ja helpottaa tarvittaessa yhteydenpitoa ylläpitoon.
4
Tapaa aina julkisessa paikassa
Kun tapaat uuden ystävän ensimmäistä kertaa, valitse turvallinen ja julkinen paikka, kuten kahvila, kirjasto tai muu vilkas ympäristö.
5
Kerro tapaamisesta läheiselle
Ennen kuin lähdet tapaamaan uutta tuttavuutta, kerro suunnitelmistasi ystävälle tai perheenjäsenelle. Tämä on tärkeä osa turvallista kaverin etsimistä.
6
Luota omaan tunteeseesi
Jos jokin keskustelussa tai tapaamisessa tuntuu epäilyttävältä, keskeytä yhteydenpito. Turvallinen kaverihaku perustuu siihen, että tunnet olosi mukavaksi.
7
Ilmoita epäilyttävästä käytöksestä
Jos kohtaat sivustolla häiritsevää tai epäasiallista toimintaa, ilmoita siitä heti palvelun ylläpidolle. Näin autat pitämään kaverihakuympäristön turvallisena kaikille. Lue lisää ilmoittamisesta.
Hi,
I'm hoping to build genuine, platonic friendships in or around the capital area.
I'm quite introverted, but I'm also a very talkative person. I'm not particularly good at small talk though and can be a little awkward at first, so I appreciate people who don't mind letting a friendship develop at its own pace. What I really enjoy is being able to talk about things at length, follow strange trains of thought wherever they lead, and being genuinely curious about how another person sees the world. I value openness, sincerity and the kind of friendship where you can think out loud together without having to have everything figured out first.
I like reading and listening to audiobooks (I usually have a few books on the go at once); watching movies and tv series (I'm a huge - if picky - fan of horror movies); browsing bookshops and kirpputori; playing boardgames, tabletop games and videogames (BG3 at the moment); and generally just being outdoors.
Currently I'm learning to crochet and embroider, I've recently started miniature painting again, and I want to get better at making pancakes on my camping stove. The topic I'm currently stuck on is cults (if you have any book/documentary recommendations, let me know!)
I'd love to hear about your current hobbies, hyperfixations or obsessions. What have you been watching lately, and what did you think about it? Is there a new skill you're learning currently? What's something you could happily spend a whole evening talking about?
A little bit more about me, so you have some idea of the general shape of the person behind this post: I'm queer, married, and I have two dogs. I'm left-wing and I fall somewhere into the "spiritual but not religious" category. English is my main language, but I also speak Finnish at a native level (just I sometimes find it harder to express myself in Finnish. If you prefer to speak Finnish, but can put up with me saying things in English occasionally, we'll get along just fine).
If any of this resonates with you, do message me!
Lokakuinen aamu Tampereella käynnistyi kuten tuhannet aikaisemmat. Hämeenkatu oli täynnä nuoria aikuisia, jotka lipuivat ratikkapysäkeiltä kohti yliopistoa ja työpaikkoja. He liikkuivat täydellisessä, synkronoidussa hiljaisuudessa. Jokaisella oli korvillaan valkoiset tai mustat muoviset napit; silmät oli naulittu kuuteen tuumaan loistavaa lasia. He olivat fyysisesti läsnä, mutta henkisesti digitaalisessa universumissa. Kaupunki oli täynnä ihmisrobotteja, jotka suorittivat rutiinejaan.
Kello 9:14 aurinkomyrskyn magneettinen rintama saavutti ilmakehän.
Se ei näkynyt salamointina tai räjähdyksinä. Se tapahtui sekunnin murto-osassa. Ensin kuolivat näytöt. Kirkkaat, elävät ruudut muuttuivat kuolleiksi, harmaiksi lasilevyiksi. Sitten tuli hiljaisuus - tai pikemminkin sen loppu. Heidän korvapareista katkesi vastamelun synnyttämä keinotekoinen tyhjiö, ja Bluetooth-yhteydet haihtuivat ilmaan.
Tapahtui jotain, mitä kukaan elossa oleva sukupolvi ei ollut kokenut: kollektiivinen herääminen. Se ei ollut kaunista. Se oli paniikkia, joka syntyi kun suojakilpi revittiin irti sielun päältä ilman varoitusta.
Hämeenkadulla virta pysähtyi kuin seinään. Eräs nuori nainen tuijotti puhelintaan, napautti korvaansa kerran, kahdesti, ja alkoi sitten hengittää tiheästi. Hänen ympärillään kymmenet muut tekivät samoin. Ilman podcasteja, sähköistä dopamiinivirtaa ja rauhoittavaa basson jytkettä maailman todellisuus vyöryi rankasti korvista sisään. Syysviiman ujellus, ratikan kirskunta kiskoilla, kenkien kopina asvaltilla - ja ennen kaikkea omien ajatusten ääni, jota oli paettu vuosia.
Ihmiset alkoivat nostaa katseitaan. He katsoivat toisiaan silmiin, ensin pelosta laajentunein pupillein. Kukaan ei tiennyt mitä tehdä käsillään, kun puhelinta ei voinut enää näpyttää. Ilmassa velloi eksymisen tunne; ihmiset tunsivat olevansa alasti keskellä katua. Joku kysyi ääneen vailla kohdetta: "Mitä tapahtui?" Ääni kuulosti vieraalta ja mekaaniselta, kuin sitä ei olisi käytetty aikoihin julkisella paikalla.
Paniikin ensiaallon laannuttua iski jotain vielä raskaampaa: kollektiivinen eksistenssiromahdus.
Puhelimen pimenemisen myötä katosivat digitaaliset alustat, joissa nämä nuoret olivat viettäneet vuosia rakentaen "itseään". Sosiaalinen media oli huutanut heille taukoamatta omasta minästä, itsetietoisuudesta (self-awareness), identiteeteistä ja brändeistä. Nyt ne vihdoin lakkasivat olemasta.
Kaduilla seisovat nuoret havahtuivat siihen, että heidän tarkkaan varjelut persoonansa - ne, jotka oli määritelty esteettisillä kuvastoilla, trendikkäillä mielenterveysdiagnooseilla ja somen psykologisoivalla termistöllä - olivat olleet vain algoritmien ruokkimaa harhaa. He olivat analysoineet itseään ja omia traumojansa loputtomasti online-maailmassa, mutta samalla he olivat tulleet sokeiksi elämälle.
Moni tajusi kuinka monta autenttista, todellista ihmistä he olivat elämässään ohittaneet. Osa oli jopa kääntäneet selkänsä ihmisille, jotka olivat vain olleet olemassa heidän lähellään - vanhemmille, naapureille, kaduntallaajille, jotka olisivat halunneet aidon yhteyden. He olivat hylänneet todelliset ihmiset suojellakseen digitaalista kuplaansa.
Hämeensillalla nuori mies riisui kuulokkeet päästään ja katsoi alas Tammerkosken kuohuihin. Hän ei ollut kuullut kosken ääntä viiteen vuoteen, vaikka kulki siitä joka päivä. Vesi ei pitänyt digitaalista ääntä; se oli villiä, kaoottista ja elävää.
Hän katsoi vieressään seisovaa tyttöä, jonka silmäkulmassa kimmelsi kyynel. Tyttö ei etsinyt selfiekameraa ikuistaakseen itkuaan, eikä miettinyt miltä hän näytti muiden silmissä. Hän vain tunsi.
He lakkasivat vihdoin olemasta niin tietoisia itsestään. Heistä tuli vihdoin tietoisia maailmasta, joka oli heitä ympäröinyt - kylmästä tuulesta, kaukaisesta lokin huudosta ja ennen kaikkea toisesta ihmisestä, joka seisoi vieressä yhtä elävänä. Sielut, jotka olivat olleet unessa digitaalisessa kohdussa, joutuivat syntymään uudelleen kylmään suomalaiseen syysaamupäivään.
Ehta anti-SJW, Tre/Lti.
Moro!
Nyt on havahduttu siihen, että vyö ei mene enää kiinni ja tilanteelle on tehtävä jotain 😂 Löytyiskö lenkkeilyseuraa? Asun Linnainmaalla että mitä lähempänä asut sen parempi 😄
Kaipaisin oikeita kohtaamisia ja jutteluita ihmisten kanssa. Pelkät nettikeskustelut kasvottomana ja jopa nimettöminä ei oikeen toimi. Löytyykö täältä ketään kuka kaipaisi ystävää?
Lähdehän mukava nainen nuorekkaan luotettavan komean miehen kanssa ulkoilemaan luontopolulle vaikka lintuja katselemaan taikka vaan viestitellään. Mukava olisi tutustua. Itse olen luonnonläheinen, hyväsydäminen ja rehellinen työssäkäyvä sinkkumies. Viihdyn parhaiten maaseudun rauhassa kuin kaupungin vilskeessä. Mielenkiinnon kohteita luonto, linnut, metsä, autot, jääkiekko, ruoka. Täällä olisi mukavaa seuraa. Laitahan rohkeasti viestiä.
Tere, täällä 31-vuotias nainen Helsingistä koittaa onneaan uusien tuttavuuksien suhteen. Parisuhde löytyy, joten ihan kaveripohjaista ratkaisua kaipaisin. Iällä ja sukupuolella ei erityisemmin väliä, eniten ehkä toivon yhdessä tekemistä, joten asuminen lähialueella olisi iso juttu. Toki pidän matkustelusta ja jos julkisilla pääsee liikkumaan niin ei ne etäisyydetkään mitään sulje pois. Itsellä arkipäivät menevät töissä, illat ja viikonloput vapaalla.
Vapaa-aika täyttyy tällä hetkellä pelaamisella ja lukemisella. Käyn myös uimassa säännöllisesti. Kotosalla arkea ilahduttamasta löytyy myös kaksi kissa poikaa. Uudet (ja vanhat) kirpputorit houkuttavat myös aina, niitä varten matkustellaan ajoittain pidemmällekin. En erityisen urheiluhakuinen ole. Leffoja, sarjoja ja animea myös tulee ajoittain kulutettua enemmän ja toisinaan vähemmän. Lautapeli-iltoja saisi olla aina enemmän! Kuuntelen myös paljon musiikkia, raskaammasta kevyeen ja menee laajasti kaikkea. Enemmän kahvin nautiskelija, mutta vahvemmat teet sopivat mainiosti makumaailmaan. Oon rento ja aika rauhallinen, vähän kierolla huumorintajulla varustettu. Kaikesta voi puhua ja asiat sanoa aika suoraan. Kiva toki olisi jos jotain yhteisiä kiinnostuksen kohteita löytyy, mutta olen avoin myös uusille jutuille!
Laita viestiä valitsemallasi tavalla, juttelu voi siirtyä helposti toiselle alustalle! Esim discord. Ask for the the English version and I shall deliver! 😇
Hei kaikki :) hakusessa olisi ystävää jonka kanssa voi keskustella ihan mistä vaan. Luonteeltaan olen rauhallinen ja ystävällinen, arkipäivät menevät töiden parissa. Itselläni on yksi kissa joten toivottavasti se ei haittaa. Harrastuksiin kuuluu lenkkeily sekä pyöräily ja joskus uintikin on mukavaa puuhaa, tykkään myös katsella erilaisia sarjoja ja pelata videopelejä, joten peliseura olisi myös kiva :) luonnossa on mukava liikkua sekä esim kesäisin käydä huvipuistossa tai kahviloissa.
Työpäivän jälkeen yleensä tykkään rauhoittua kotosalla. Baareissa en käy ja en polta ollenkaan, joten toivon että sinäkään et juo tai polta.
Kavereita ei ikinä ole liikaa, ja jos heräsi kiinnostusta niin ota ihmeessä yhteyttä :)
Terve
Etsin uutta kaveria, ehkä enemmän miespuolisista. Olen rauhallinen, huomioonottava ja kuunteleva ihminen. Viihdyn aitojen ihmisten, keskustelujen ja hyvän huumorin parissa. Työt vievät aikaani ja vastapainoksi harrastan monipuolisesti mm. liikuntaa, itseni kehittämistä, kulttuuria ja musiikkia.
Ikä tai ulkoiset asiat ei merkitse niin paljoa – oleellisempaa on luonne ja, että arvostamme ehkä samanlaisiakin asioita, mutta jokaisella on myös omia juttuja. Pidän huolen päihteettömyydestäni ja elämänhallintani on kunnossa, onhan sinunkin.
Kirjoittelen aluksi rauhassa tutustuen mielummin kuin pikatreffaten. Ota rohkeasti yhteyttä jos haluat löytää uuden kaverin. Mulle riittää silloin tällöin kahvin äärellä rupattelu tai jos sopiva yhteinen harrastus löytyisi.
Moikka,
olisi ilo ☀️ tutustua uusiin Ihmisiin 😊
Arvostan aitoja, lojaaleja ihmissuhteita. Hyviä keskusteluja. Rentoja yhteisiä menoja (kahvittelu, teatteri, konsertit, liikunta, jne..).
Olen lämmin ja iloinen, reilu 50- vuotias nainen. Omaan terveet elämäntavat.
Jos kemiamme kohtaavat, sitten voisimme tavatakin. Vastailen viesteihin tänne, en sähköposti/vierasviesteihin, kiitos.☀️
Nostelenpa ilmoitusta taas (anteeksi kaikki, jotka noin sadannen kerran joudutte tätä lukemaan). Vielä mahtuisi kavereita elämään, niin etänä kuin livenäkin.
Huom! Jos aiot ghostata muutaman viestin jälkeen, niin ole hyvä, äläkä lähetä sitä ensimmäistäkään!
Olen 47-vuotias naisimmeinen Pohjois-Karjalasta. Etsiskelen elämääni uusia ihmisiä, alkajaisiksi viestittelemään, myöhemmin miksei ihan livenäkin. Iälläsi ja sukupuolellasi ei sinällään ole väliä, kunhan meiltä vaan löytyy jotain yhteistä.
Sinkkuna elelen ja sinkkuna viihdyn, eli parisuhdetta en ole etsimässä. Tutustun kuitenkin avoimin mielin uusiin ihmisiin, aika näyttää, mitä tulee.
Minulla ei ole lapsia. Jos sinulla on, se ei ole ongelma. Mutta jos jo etukäteen tiedät, että suurin osa jutuistasi tulee pyörimään lapsiarjen ympärillä, silloin en ole oikea kaveri sinulle.
Minulle luonto on tärkeimpiä asioita elämässäni, nautin retkeilystä, patikoinnista tai ihan vaikka vaan kannonnokassa istumisesta. Harrastan geokätköilyä, johon olisi ihan kiva saada joku joskus kaveriksi. Rakastan hyviä kirjoja, hyvää musiikkia ja kauhuleffoja.
Jos kertomani herätti kiinnostuksesi, ota yhteyttä. Ja vaikka asuisit toisella puolella Suomea, ei haittaa, viestit kulkevat. Toivottavasti kerrot viestissä itsestäsi, on tylsää saada parin rivin pituisia yhteydenottoja, sellaisiin en jaksa vastata.
Huom! En jaa täällä puhelinnumeroani tuntemattomille. Joten jos lähetät vierasviestin, joku muu yhteystieto sinne (esim. sähköpostiosoite). Puhelinnumeroosi en ota yhteyttä.
Moi!
Hyvinkäältä etsinnässä ystävää arkeen.
Vanhat vähäiset ystävät & kaverit ovat jääneet aikanaan toiselle paikkakunnalle.
Olisi mukavaa löytää kaveri mm. ulkoiluun, yhteiseen ajanviettoon, aina voi nähdä muuten vaan ilman suurempia suunnitelmia.
Viikkoni kuluvat töissä ja arki muuten on aikalailla mallillaan, välillä koen olevani yksinäinen.
Iältäsi voisit olla samaa ikäluokkaa, mutta lopulta ikä ei ole niin merkityksellinen. Yhteyttä voi ottaa kauempaa, viestit yms. Kyllä kulkevat.
Moi! Olisi mukava löytää fiksu ja rauhallinen kaveri salille, pyöräilee, retkeilee, veneilee, kalaan ja vaikka moottoripyöräilee 😎 mä ite ihan fiksu ja luotettava urheilua harrasteleva mies.
Hei. Olen 25-vuotias mies. Olisi mukava löytää seuraa Hämeenlinnasta, mutta muualta käy myös tosi hyvin. Voitaisiin vaikka mennä kirjastoon, viinille, kävelemään, leffaan, tai ihan mitä vain. 😊
Hei! Olen 33-vuotias nainen ja haluaisin tutustua uusiin ihmisiin. Etenkin näin kesällä olisi kiva viettää aikaa muiden kanssa.
Olen sosiaalinen, avoin ja tulen toimeen kaikenlaisten ihmisten kanssa.
Etsin ihmistä, jonka kanssa voisi keskustella, viettää aikaa ja kokeilla erilaisia aktiviteetteja, sekä uusia harrastuksia. Kanssani on helppo puhua ja uskoisin olevani aika välitön.
Tykkään lukea erilaista kirjallisuutta ja kirjoitan myös itse.
Viime vuosina olen matkustellut paljon ulkomailla ja haaveilen aina uusista matkakohteista.
Joogaan, meditoin ja olen maailmankatsomukseltani hyvin henkinen.
Katson paljon elokuvia, tykkään pelata lautapelejä (seuraa on ollut vain aika vähän), käydä kahvilla ja ulkoilla.
Ole oma itsesi ja ota yhteyttä, jos yhtään kiinnostaa!
Oon 35v mies Jyväskylästä. Oon töissä varastossa. Harrastan tietokoneella pelaamista (wow ja gta), videoiden/striimien/sarjojen/elokuvien katselua, kitaran/basson soittoa, pyöräilen aktiviisesti, kesällä tykkään touhuta mökillä, autojen rassaus myös kiinnostaa jonkin verran.
Etsin naispuolista kaveria kävelylle, pyöräilyyn, tapahtumiin, keikoille, syömässäkin voisi käydä yhdessä. Jotain urheilulajia voisi myös harrastaa yhdessä.
Etsin suunnilleen samanikäistä kaveria lähialueelta.
Myös joku viestittelykaveri jostain päin suomea ois kiva.
Laita viestiä niin tutustutaan 🙂
Aiempien tällaisten kokeilujen yhteydessä minua tutustumismielessä lähestyneet ovat olleet lähinnä sellaisia, jotka itse ovat jääneet ulkopuolelle, ovat omien haasteidensa takia kokeneet esteitä ihmissuhteiden luomisessa, tai ovat vain muuten kavereiden tarpeessa. Oman kokemukseni mukaan asioiden eteneminen ei näissä tapauksissa loppujen lopuksi tahdo toimia, pysähtyen useimmiten omien taitojeni puutteeseen. Tarvitsen vain elämääni jotakin enemmän; sellaisia, jotka kykenisivät toimimaan tukiverkkona.
Olen tosiaan tilanteessa, jossa elämääni ei ole jäänyt sellaisia läheisiä ihmisiä, jotka pystyisivät elämässäni isommin mukana olemaan. Sosiaalisissa tilanteissa tuttavuustasolle pääseminen ihmisten kanssa ei vain tahdo onnistua, ellei toisella ole taitoja ja halua tutustua, koska omat kykyni vuorovaikutuksessa ja kontaktin ottamisessa ovat siinä määrin rajoittuneet, eivätkä monet muut taustallani olevat vaikeat kokemukset myöskään ole asioita olleet helpottamassa. Koen tämän johdosta olevani niin sanotussa umpikujatilanteessa. Aikani kuluu nykyään pääosin kotona ilman että monesti saan kummempaa tekemistä aikaiseksi.
Olisi tosiaan hyvä, jos osana elämääni olisi ihmisiä, jotka voisivat läsnäolollaan helpottaa tilannettani tuomalla ympärille hyvää ilmapiiriä ja tietynlaista turvaa, ihanteellinen olisi vaikka ihan muutamasta ihmisestä koostuva piiri, yhdestäkin voi toki alustavasti lähteä. Varsinkin viestiyhteydellä keskustelu ei taidoillani oikein luonnistu, eli voisi olla hyvä jos pian onnistuisi vaikka nähdä. Tekemiseksi seurassa kelpaa ihan vaan vaikka käveleminen tai istuminen jossain, voi kyllä muutakin miettiä.
Toivon yhteydenottoja sellaisilta, joilla on vakaa elämäntilanne, ja joilla on taitoja tulla monenlaisten ihmisten kanssa toimeen. Mieluiten omasta ikäryhmästäni, muutaman vuoden ero suuntaan tai toiseen ei haittaa. Sukupuolen osalta olen sinällään avoin, naispuolisen kanssa tosin saattaa ehkä helpommin onnistua olla avoimempi joistain itseeni liittyvistä asioista. Toivoisin seuraksi myös ihan lähellä asuvia, että pystyisi kunnolla tekemisissä olemaan. Muutto Etelä-Suomeen päin on myös ollut mietinnässä, sitäkin asiaa hoitaessa voi jonkinlainen apu olla ihan tarpeen.
Hei! Olen 35-v. työtön nainen ja etsin muita työttömiä.
Olen vapaaehtoisena mukana projektissa, jonka tavoitteena on edistää ihmisten yhteisöllisyyttä, yhdessä tekemistä ja työllisyyttä. Mielestämme on vääryys, että työhön meneminen on vaikeaa ja usein taloudellisesti kannattamatonta. Samaan aikaan työttömiä syyllistetään, kun he eivät mene töihin. Monet eivät myöskään ymmärrä työttömyyden taustalla olevia lisähaasteita (kuten terveysongelmat ja nepsyys).
Mitä jos me työttömät yhdistäisimme voimamme ja alkaisimme yhdessä luomaan parempaa systeemiä ja parempia työpaikkoja? Skipattaisiin se vaihe, jossa pitää yrittää "myydä osaamisensa työnantajalle" ja aletaan ideoimaan, verkostoitumaan ja tekemään jotain itse? Omilla ehdoilla. Omien kykyjen ja voimavarojen mukaan. Jokainen pystyy tekemään jotain ja erilaiset osaamiset täydentävät toisiaan.
Laita viestiä, niin kerron lisää projektista. Kaikki kiinnostuneet ovat tervetulleita mukaan!