Kaverihaku Suomessa - selaa kaveri- ja ystäväilmoituksia
Etsi uusia kavereita, pelikavereita ja harrastusseuraa ympäri Suomen. Selaa ilmoituksia ja rajaa tuloksia sijainnin, iän ja sukupuolen mukaan. Palvelu on tarkoitettu kaveriseuran löytämiseen – ei romantiikkaan.
Ladataan suodattimia...
Ladataan ilmoituksia...
🛡️ Näin löydät kavereita netistä turvallisesti
Uusien kavereiden löytäminen netistä on helppo tapa tutustua ihmisiin eri puolilta Suomea. Kaverihaku ja ystävän etsiminen onnistuvat turvallisesti, kun noudatat muutamia perusohjeita. Näin voit löytää uusia ystäviä ilman turhia riskejä:
1
Suojaa henkilökohtaiset tietosi alussa
Kun etsit kavereita netistä, älä jaa heti koko nimeäsi, osoitettasi tai muita henkilökohtaisia tietoja. Tutustu ensin rauhassa ennen kuin annat lisää tietoja.
2
Tutustu rauhassa ennen tapaamista
Hyvä tapa löytää uusia ystäviä on keskustella ensin viestien kautta. Näin opit tuntemaan toisen henkilön paremmin ennen mahdollista tapaamista.
3
Käytä palvelun omaa viestintää
Kaverihaku-palvelussa kannattaa pitää keskustelu aluksi sivuston sisällä. Tämä lisää turvallisuutta ja helpottaa tarvittaessa yhteydenpitoa ylläpitoon.
4
Tapaa aina julkisessa paikassa
Kun tapaat uuden ystävän ensimmäistä kertaa, valitse turvallinen ja julkinen paikka, kuten kahvila, kirjasto tai muu vilkas ympäristö.
5
Kerro tapaamisesta läheiselle
Ennen kuin lähdet tapaamaan uutta tuttavuutta, kerro suunnitelmistasi ystävälle tai perheenjäsenelle. Tämä on tärkeä osa turvallista kaverin etsimistä.
6
Luota omaan tunteeseesi
Jos jokin keskustelussa tai tapaamisessa tuntuu epäilyttävältä, keskeytä yhteydenpito. Turvallinen kaverihaku perustuu siihen, että tunnet olosi mukavaksi.
7
Ilmoita epäilyttävästä käytöksestä
Jos kohtaat sivustolla häiritsevää tai epäasiallista toimintaa, ilmoita siitä heti palvelun ylläpidolle. Näin autat pitämään kaverihakuympäristön turvallisena kaikille. Lue lisää ilmoittamisesta.
Tulipa mieleen kokeilla jotain vähä erilaista: kaverihakua sokkona! 🙈
Oon huomannu, että aika usein me muodostetaan toisesta ihmisestä mielikuva jo ennen kuin on vaihdettu sanaakaan. Nähdään ikä, sukupuoli, paikkakunta tai vaikka elämäntilanne, ja heti alkaa pyöriä ajatuksia tyyliin: "ei meillä varmaan oo mitään yhteistä" tai "toi ei oo mun tyyppinen". Joskus pelkkä tieto siitä, että toinen on opiskelija, työtön, lapsiperheen vanhempi tai muuten ihan erilaisessa elämäntilanteessa saattaa vaikuttaa siihen, tuleeko viestiä laitettua ollenkaan.
Mutta mitä jos ne ensivaikutelmat meneeki ihan metsään? Varmasti moni on joskus huomannu tulevansa tosi hyvin juttuun sellasen ihmisen kanssa, jonka ei olis koskaan uskonu olevan "oma tyyppi". Ja toisaalta joku, jonka kanssa kaikki näyttää paperilla täsmäävän, ei välttämättä tunnukaa yhtään omalta ihmiseltä. Usein yhteys syntyy huumorista, ajatusmaailmasta ja siitä fiiliksestä, joka toisesta välittyy. Ei siitä, mitä profiilissa lukee.
Koskaan ei voi tietää, kuinka monta hyvää keskustelua tai ystävyyttä on jääny syntymättä vaan siks, ettei toiselle oo annettu mahdollisuutta. Ehkä just joku, johon ei koskaan tullu tutustuttua, olis voinu olla se ihminen, jonka kanssa huumori olis kohdannu ja juttu olis luistanu.
Lisäks kaikki ei oo yhtä hyviä kertomaan itestään. Toiselle oman esittelyn kirjottaminen on helppoa, toiselle taas ihan tuskaa. Muutama rivi profiilissa voi antaa ihmisestä ihan väärän kuvan tai jäädä niin ympäripyöreeksi, ettei siihen osaa tarttua. Se ei kuitenkaan kerro vielä mitään siitä, millanen ihminen oikeesti on. Profiilin takana voi olla tosi hauska, lämmin ja mielenkiintonen tyyppi, joka ei vaan osaa pukea itteään sanoiksi.
Siks ajattelin kokeilla vähä erilaista lähestymistapaa. Entä jos ei kerrottaiskaan heti alkuun mitään sellasta, mikä helposti ohjaa ensivaikutelmaa? Katottaisiin vaan löytyykö yhteinen sävel. Jos keskustelu sujuu ja kemiat kohtaa, kaikki muu ehtii kyllä tulla ilmi myöhemmin. Toki jos haluat kertoa itestäs heti alussa enemmän, niin kerro ihmeessä! Ei oo pakko pysyä anonyyminä.
Jos kiinnostuit edes vähä, laita viestiä täällä tai lisää Discordissa kummallinenkaktus. 😊
Moikka! Oon 19-vuotias mies Espoosta ja etsimässä samanhenkistä kaveria, joka olisi kiinnostunut näkemään välillä IRL ja ehkä myös pelaamaan videopelejä koneella. Tärkeintä minulle ystävyydessä on se, että ei tarvitsisi esittää mitään ja saisi molemmat olla omia itsejään rehellisesti. Mulla on Nepsy-piirteitä, joten keskustelut menevät välillä syvempiin suuntiin. Mikäli tämä ilmoitus sai sinut kiinnostumaan niin ota rohkeasti yhteyttä ja jutellaan sitten siellä lisää. Mun snäppi on: hypertumppa
Moikka!
Olen 27v kuopiolainen, parisuhteellinen nainen. Kaverisuhteilta/kaveriporukalta toivoisin rentoa ja avointa, sekä säännöllistä ja vastavuoroista yhteydenpitoa näkemisten sekä viestittelyn kautta.
Vapaa-ajan menoiltani sanoisin olevani rauhallinen. 👵 Käsillä tekeminen kiinnostaa erilaisten askarteluiden, keittiössä hääräämisen, mullassa kasvien tonkimisen ja muun pienen väkertelyn ( esim. palapelien 🤩) parissa. Välillä on myös mukava istua iltaa viinin ja esimerkiksi juustojen parissa.
Sohvaperunoin mielelläni sarjojen, leffojen ja pelien ääressä, mutta vastapainona nautin ulkoilusta varsinkin luontopoluilla. Molempiin seurana kaksi pientä koiraa. 😁
Kirppistelystä myös pidän ja pyrinkin tekemään suurimman osan hankinnoistani niiden kautta. 😊
Vapaa-ajan ulkopuolella arki hujahtaa vielä hetken töiden parissa, mutta vaihtuu opiskeluun yliopistossa nyt syksyn tullessa.
Ilmoitus ei vanhene
Parikybäne haiseva krusti. 📍Nälkämaa
DIY meininkii sillointällöin, kuuntelen musiikkia, sekä keräilen fyysisenä älppäreit ja kassui (aina ku varaa).
Nautin elokuvista, letterboxd löytyy kysymällä (seki aika kuivana, ku tein tilin sinne vasta :D)
Make noise not war
Moikka ✨
Luonto- ja sielufiilistelijä Pirkanmaalta etsii deep talk -kaveria ihmettelemään elämää ja universumia. Välillä tuntuu et kuuluisin johonkin 70-luvun hippiaikaan 😅
Jooga, meditaatio, metsähaahuilu ja ihmisoikeusjutut = 💚
Jos tunnet että “the answer is blowin’ in the wind”, ehkä meidänkin keskustelut vois leijailla samaan suuntaan.
Kavereita on mutta kalenterissa on tila myös uusille.
Voisi mennä pelaamaan vaikka biljardia tai dartsia Keravalla tai lähistöllä.
Kalastus on myös hauskaa harrastus ja menee satunnaisesti fiiliksen mukaan.
Sienestys kausi alkaa taas ja sienimetsä kutsuu kohta.
Kamera on kerännyt pölyä hyllyssä hetken mutta valokuvaus on mukava harrastus kun inspiraatio löytyy.
Etsin elämääni uusia ihmisiä, joiden kanssa yhteydenpito tuntuu luonnolliselta ja vastavuoroiselta. Sellaisia, joiden kanssa ei tarvitse miettiä liikaa mitä sanoo, vaan juttu lähtee ihan itsestään liikkeelle – välillä kevyesti ja nauraen, välillä syvällisemmin elämää ja ajatuksia pohtien.
Kaveriseuraa arkeen ja vapaa-aikaan, ihmisiä joiden kanssa voi jakaa kuulumisia, ajatuksia ja pieniäkin hetkiä. Olisi kiva löytää seuraa myös tekemiseen – kahville, ulkoilemaan, luonnossa liikkumiseen tai muuten vaan yhdessä olemiseen ilman kiirettä.
Arvostan erityisesti aitoutta, rehellisyyttä ja vastavuoroisuutta ihmissuhteissa. Sitä, että molemmat ovat aidosti kiinnostuneita toisistaan ja yhteydenpito ei jää yksipuoliseksi. On tärkeää, että voi olla oma itsensä ilman rooleja tai turhaa suorittamista.
En etsi mitään pakotettua tai raskasta, vaan sellaista luonnollista yhteyttä, joka voi kasvaa ajan kanssa ihan omalla painollaan.
Elämäntilanne on tällä hetkellä vähän muutoksessa, ja arki menee omien juttujen ja lasten kanssa.
Olisi kiva kuulla susta, jos tämä resonoi 😊
Heips! Täällä kirjottelee parikymppinen raskaan musiikin ystävä, joka etsii uusia kavereita. 😁
Oon kofeiinin suurkuluttaja ☕️, mustan huumorin omaava, hauska tyyppi. Erittäin empaattinen ja hyvä kuuntelija.
Kiinnostuksenkohteita❣️: kirpparit, kauhuleffat ja taide.
Luonteeltani oon utelias, sosiaalinen, avoin ja räväkkä.
Ilmoitus ei vanhene! Paikkakunnalla ei ole väliä, julkiset liikkuu!
Tääl ois tälläin mukava ja rento tyyppi🙂 jolla arki on mennyt viime vuosina töiden ja opiskelujen kanssa eli ystävät ja kaverit kadonnu ja niitä tääl nyt kaipailis🤩
Tällä hetkellä sali on vienny kiinnostuksen ja siellä tuleeki käytyä useemman kerran viikossa😅 saas nähä millon alkaa tuloksii tulemaan🙈😅.
Olen avoin ja tykkään myös syvällisemmistä keskusteluista.
Iällä ja paikkakunnalla ei väliä.
Laita ihmeessä viestiä🤩 älä epäröi🙂
Uusia kavereita etsinnässä, jutteluseuraa, kahviseuraa, viestillä tavoittaa. Tietokonepelit, valokuvaus, kokkaus, käsityöt, eläinten hoito harrastuksina, toivon että olisi edes jotain samoja asioita.
Living in Finland 🇫🇮
I’m someone who enjoys deep conversations, good humor, coffee, and meeting genuine people from different cultures. I’m ambitious, calm, and always trying to improve myself, language learning, or life in general.
I appreciate honest people, positive energy, and friendships where both people can just be themselves. Sometimes I can be serious, sometimes very sarcastic 😄
Currently surviving Finnish weather, exams, and trying to pronounce impossible Finnish words.
If you like meaningful talks, random walks, dark humor, or just sharing life experiences, we’ll probably get along.
English / learning Finnish
Ajanviettoseuraa lenkille , illan istujaisiin , patikointiiin, pohjoismaata kiertelee kesäisin.
Ja saa ehdotella jos tarviit apua jossain askareissa sillä on jotain kädentaitoa kertynyt eri aloilta tai tehdään yhdessä vaikka polttopuita niin on hauskempaa.
Nainen tutustutaanko?
Alkoholi ja tupakka ei kuulu minun päiviin.
Minuun voi ottaa rohkeasti yhteyttä
Hei.
Täällä olis savuton ja alkoton aikuisten lasten äiti uteliaana ja kiinnostuneena löytämään mukavia ystäviä naisista kuin miehistäkin erilaisiin harrasteisiin tai ei nyt aina tarvitse mitään ihmeitä tehdäkkään voi ottaa myös ihan rennostikin. Elokuviin, teattereihin,tansseihin, kuntosalille, vesijumppaan, mailapelejä, ihan peli-iltoja viettämään mitä sitten keksitään ja mihin ennenkaikkea innostutaan mutta ei hampaat irvessä vaan rennolla asenteella. Postia odotellen.
Lokakuinen aamu Tampereella käynnistyi kuten tuhannet aikaisemmat. Hämeenkatu oli täynnä nuoria aikuisia, jotka lipuivat ratikkapysäkeiltä kohti yliopistoa ja työpaikkoja. He liikkuivat täydellisessä, synkronoidussa hiljaisuudessa. Jokaisella oli korvillaan valkoiset tai mustat muoviset napit; silmät oli naulittu kuuteen tuumaan loistavaa lasia. He olivat fyysisesti läsnä, mutta henkisesti digitaalisessa universumissa. Kaupunki oli täynnä ihmisrobotteja, jotka suorittivat rutiinejaan.
Kello 9:14 aurinkomyrskyn magneettinen rintama saavutti ilmakehän.
Se ei näkynyt salamointina tai räjähdyksinä. Se tapahtui sekunnin murto-osassa. Ensin kuolivat näytöt. Kirkkaat, elävät ruudut muuttuivat kuolleiksi, harmaiksi lasilevyiksi. Sitten tuli hiljaisuus - tai pikemminkin sen loppu. Heidän korvapareista katkesi vastamelun synnyttämä keinotekoinen tyhjiö, ja Bluetooth-yhteydet haihtuivat ilmaan.
Tapahtui jotain, mitä kukaan elossa oleva sukupolvi ei ollut kokenut: kollektiivinen herääminen. Se ei ollut kaunista. Se oli paniikkia, joka syntyi kun suojakilpi revittiin irti sielun päältä ilman varoitusta.
Hämeenkadulla virta pysähtyi kuin seinään. Eräs nuori nainen tuijotti puhelintaan, napautti korvaansa kerran, kahdesti, ja alkoi sitten hengittää tiheästi. Hänen ympärillään kymmenet muut tekivät samoin. Ilman podcasteja, sähköistä dopamiinivirtaa ja rauhoittavaa basson jytkettä maailman todellisuus vyöryi rankasti korvista sisään. Syysviiman ujellus, ratikan kirskunta kiskoilla, kenkien kopina asvaltilla - ja ennen kaikkea omien ajatusten ääni, jota oli paettu vuosia.
Ihmiset alkoivat nostaa katseitaan. He katsoivat toisiaan silmiin, ensin pelosta laajentunein pupillein. Kukaan ei tiennyt mitä tehdä käsillään, kun puhelinta ei voinut enää näpyttää. Ilmassa velloi eksymisen tunne; ihmiset tunsivat olevansa alasti keskellä katua. Joku kysyi ääneen vailla kohdetta: "Mitä tapahtui?" Ääni kuulosti vieraalta ja mekaaniselta, kuin sitä ei olisi käytetty aikoihin julkisella paikalla.
Paniikin ensiaallon laannuttua iski jotain vielä raskaampaa: kollektiivinen eksistenssiromahdus.
Puhelimen pimenemisen myötä katosivat digitaaliset alustat, joissa nämä nuoret olivat viettäneet vuosia rakentaen "itseään". Sosiaalinen media oli huutanut heille taukoamatta omasta minästä, itsetietoisuudesta (self-awareness), identiteeteistä ja brändeistä. Nyt ne vihdoin lakkasivat olemasta.
Kaduilla seisovat nuoret havahtuivat siihen, että heidän tarkkaan varjelut persoonansa - ne, jotka oli määritelty esteettisillä kuvastoilla, trendikkäillä mielenterveysdiagnooseilla ja somen psykologisoivalla termistöllä - olivat olleet vain algoritmien ruokkimaa harhaa. He olivat analysoineet itseään ja omia traumojansa loputtomasti online-maailmassa, mutta samalla he olivat tulleet sokeiksi elämälle.
Moni tajusi kuinka monta autenttista, todellista ihmistä he olivat elämässään ohittaneet. Osa oli jopa kääntäneet selkänsä ihmisille, jotka olivat vain olleet olemassa heidän lähellään - vanhemmille, naapureille, kaduntallaajille, jotka olisivat halunneet aidon yhteyden. He olivat hylänneet todelliset ihmiset suojellakseen digitaalista kuplaansa.
Hämeensillalla nuori mies riisui kuulokkeet päästään ja katsoi alas Tammerkosken kuohuihin. Hän ei ollut kuullut kosken ääntä viiteen vuoteen, vaikka kulki siitä joka päivä. Vesi ei pitänyt digitaalista ääntä; se oli villiä, kaoottista ja elävää.
Hän katsoi vieressään seisovaa tyttöä, jonka silmäkulmassa kimmelsi kyynel. Tyttö ei etsinyt selfiekameraa ikuistaakseen itkuaan, eikä miettinyt miltä hän näytti muiden silmissä. Hän vain tunsi.
He lakkasivat vihdoin olemasta niin tietoisia itsestään. Heistä tuli vihdoin tietoisia maailmasta, joka oli heitä ympäröinyt - kylmästä tuulesta, kaukaisesta lokin huudosta ja ennen kaikkea toisesta ihmisestä, joka seisoi vieressä yhtä elävänä. Sielut, jotka olivat olleet unessa digitaalisessa kohdussa, joutuivat syntymään uudelleen kylmään suomalaiseen syysaamupäivään.
Ehta anti-SJW, Tre/Lti.