Täällä kirjoittelee 31-vuotias Helsingissä asuva mies. Kavereita ei montaa ole ja elämä on yksinäistä, joten olisi kiva tutustua uusiin ihmisiin. Millaisiin? Sukupuolella ei ole väliä, ikä nyt saisi olla öbaut samaa suuruusluokkaa. Olisi tietysti kiva, jos olisi jotain yhteisiä kiinnostuksen kohteita. Itse tykkään käydä paljon elokuvissa, mutta lähes aina menen yksin, joten siinä nyt olisi ainakin yksi asia johon olisi kiva saada kaveri. Tai jos tykkäät pelata shakkia, osaat ihan vähän mutta et liikaa, niin sitten voitaisiin olla siinä öbaut samalla tasolla :D Tykkään myös urheilla ja ulkoilla ja olen miettinyt jonkin uuden harrastuksen aloittamista, joten alkeistasoisen pelikaverin löytäminen vaikkapa squashiin, sulkapalloon tai tennikseen olisi tosi kivaa.
Olen uusien ihmisten kanssa helposti aika varautunut ja ujo, yleensä pystyn rentoutumaan ja puhumaan vapautuneemmin vasta ajan kanssa. Hieman ekstrovertimpien tyyppien kanssa mulla voikin olla varsinkin aluksi helpompaa, minustakin tulee silloin herkemmin esiin ekstrovertimpi puoleni (sellainenkin on olemassa).
Luonteeltani olen kiltti ja herkkä ja sanoisinko "pehmeä". Oon utelias tietämään lisää kaikenlaisista asioista, tykkään esim. kuunnella erilaisia podcasteja ja lukea lehtiä. Ainakin omasta mielestäni olen positiivinen ja haluan kokeilla uusia juttuja, vaikka olenkin arka ja pelkään monia sosiaalisia tilanteita sen verran paljon, että uusiin juttuihin lähteminen vaatii aina valtavasti rohkeuden keräämistä. Kannatan pehmeitä arvoja ja olen poliittisesti vasemmalle kallellaan. Olen opiskellut tutkinnon yliopistossa ja huomannut, että hyvin usein ihmiset joiden kanssa tulen hyvin toimeen ovat myös akateemisia.
Viihdyn yleensä hyväntuulisten, ystävällisten ja positiivisten ihmisten kanssa. En tarkoita tällä että pitäisi nauraa koko ajan tai olla Marco Bjurström; tarkoitan että kyynisyys, ilkeys ja empatian puute ovat ihmisissä minulle luotaantyöntäviä piirteitä.
En sano kategorisesti "ei" kirjekavereille, …