Alakkonää mua?

On vakityö, parisuhde, museokortti ja paljon huonekasveja, mutta vuosien Helsingissä asumisen jälkeen tunnen täältä edelleen vain vähän ihmisiä. Lukio- ja yliopistoaikojen ystäväni ovat hajaantuneet ympäri Suomea, joten täällä pk-seudulla olen huomannut kaipaavani kaveria kirppiksille, päiväretkille (mulla on auto, mennäänkö vaikka Porvooseen?), museoihin, leffaan, kävelylenkille, teelle tai vaikkapa rantakallioilla hengailuun. Olen puhelias 28-vuotias, joka nauttii teensä vihreänä ja Hesarinsa diginä. En juo enkä polta, mutta lähden mieluusti Helsingin yöelämään jonkun kaltaiseni kanssa. Sekoan ohikulkevista söpöistä koirista, jammailen kasarihittien tahtiin, pidän ompelemisesta ja suhtaudun suurella intohimolla tavaroiden järjestelyyn. Olen kiinnostunut tyylistä ja kosmetiikasta, ja esteetikkona pidän kauniista asioista. Minulla on kovaääninen nauru, aina jonkin kirjan lukeminen meneillään ja taipumus nukkua pitkiä päiväunia. Mukavuudenhaluisena suosin kotitreeniä ja kävelylenkkejä sekä pyöräilyä (säävarauksella!). Olen yksi maailman hitaimmista whatsappailijoista, minkä vuoksi vaihdankin kuulumisia kaikkein mieluiten kasvokkain vaikkapa hyvän juoman tai ruoan ääressä. Lähekkönää kahaville?