Heipä hei!

Olen 42-vuotias mies. Olen naimisissa, mutta minusta kaveri voi olla nainen tai mies. Tykkään ulkona olemisesta, vaikkakin kävelykuntoni ei ole kummoinen, mieluiten liikun vaikka pyörällä. Pidän ihmisten kanssa olemisesta, mutta ryhmätilanteet ovat välillä vaikeita, kun puhujia on niin monta. Minulla on erinäisiä käsitöihin liittyviä harrastuksia. Pääsääntöisesti itsekin välttäisin uskonnosta ja politiikasta puhumista, vaikka ne tärkeitä alueita ovatkin, mutta niiden käsittely lähinnä johtaa umpikujaan ja vie usein huomion vääriin asioihin. Mielelläni ajattelisin asiaa niin, että mitä minulla olisi "tarjota" kaverille. Olen harkinnut liittymistä johonkin SPR:n kaveritoimintaan, jossa tuetaan ehkä jossain määrin eksyksissä olevia nuoria eteenpäin. Itse olen päässyt elämässä ihan kohtuullisesti eteenpäin kouluja käymällä, vaikka olen aika vaatimattomista oloista ja etenkin hengellisesti vaatimattomista oloista. Mielelläni auttaisin jotain nuorempaa tarvittaessa eteenpäin. Yksi toinen mahdollisuus on sitten, että miksen voisi olla kaveri vanhemmalle ihmiselle. Kolmas vaihtoehto on, että samanikäinenkin käy. Mielestäni olen aika mielenkiintoista seuraa ja olen hyvä kuuntelemaan, minun ei tarvitse olla kokoaikaa äänessä. Kätevää olisi, jos kaveri sattuisi asumaan jossain lähelläkin. Lähellä on tietysti vähän suhteellinen käsite. Kaveruuden intensiteetti on kai niin monesta kiinni, vaikea sitoutua heti ensikättelyssä johonkin intensiteettiin, ehkä siitä sovitaan.