Kirjekaveri hakusessa!

Etsin perinteiseen kirjeenvaihtoon muutamaa naispuolista kirjeystävää. Kynä ja paperi pöydällä valmiina odottelee 38v nainen. Joka kaipailee kirjeitä arjen elämästä kirjoitettuna, ei mitään somen tuomaa kaunistelua kuinka elämä on 24/7 ihanan auvoista. Elämä on vaihtelevaa, joskus on tympeää,ärsyttää tms - eriasia päästääkö p•skan mielen valloilleen ja jääkö rypemään siihen. Itselläni on tapana sanoa: ”Antaa tunteen tulla, antaa tunteen mennä”. Olen hieman ”hihhulointiin” hurahtanut pikkuhiljaa, jos näin voisin sanoa. Alkanut kiinnostaa ”maailman kaikkeuden” merkit, ainakin haluan uskoa, että merkkejä satelee sieltä - pitää vain osata pysähtyä ja nähdä ne. Tämä on itselläni vielä vauvan kengissä. Olen äärimmäisen suorittaja, ylitunnollinen -olen joutunut opetella uudestaan pysähtymistä, sitä että ”tutkin”/aistin/haistan/näen mitä ympärilläni tapahtuu. Asun maalla avopuolison kanssa & pienen eläinkatraan kera. Lapsia ei valitettavasti ole. Tykkään liikkua luonnossa jalkaisin, välineillä, istua keväällä mättäällä juomassa teetä ja ”imeä” aurinkoa itseeni. Olen herätellyt lapsuuden aikaista lukemisintoa jälkeen, kirjeitä on tullut kirjoiteltua nyt yhteen putkeen se +25v, jossain vaiheessa pidin taukoa. Joogaamista yritän tehdä säännöllisen epäsäännöllisesti. Neuloa osaan villapaidan tai sukat. Haaveilen opinnoista, kylmä-altaasta, toisinaan erakoitumisesta, mökistä omassa saaressa - ilman muita ihmisiä, koska introvertti olen😅 Vaihdetaanko osotteita?