Ilmoitus joka ei ole ilmoitus

Mun täytyy ajatella tää jonain muuna kuin ilmoituksena koska ilmoitustaulut provosoi mua. Saattaisin haluta sanoa että olen olemassa ja että voit ottaa muhun yhteyttä, se kuulostaa raikkaalta ja ennakkoluulottomalta. Ihmiset ovat silloin kiinnostavimmillaan kun niihin on mahdollisuus tutustua. Mielestäni mun ei tarvi uskotella että tulen muiden kanssa toimeen tai että olisin jotain mitä olen. Mitä jos mä en aina olekaan. Haluatko jonkun syyn sille miksi etsin kavereita. Ehkä etsin ilman mitään todellista syytä, näen sen varmaankin minimalistisesti, ehkä syyt on yliarvostettuja. Tekeminenkin on jotenkin toissijaista jos sitä vertaa kohtaamiseen. Voisin kritisoida itseäni, mutta jos teen sen nyt, tunnen itseni ulkopuoliseksi. Huomaan että en tosiaan pysty kirjoittamaan ilmoitusta vaikka koetin irtautua siitä ajatuksesta. Tein kaikkeni ja joudun silti lopettamaan antikliimaksiin.