Erakoituva velho..

Ystävyys on kuin pikkuinen ukko jolla on risuparta ja takkuinen tukka.. Vai kerroinkohan epähuomiossa jotakin itsestäni..takkupää metsänpeikko/ rölli ilman risupartaa (jonkinlaisia haivenia tosin löytyy; lienenkö jokin örkki- šamaani vai erakoitunut velho..) Olen pitkähköllä toipilaslomalla, liikun tilapäisesti pyörätuolilla kunnes jalka- ni taas kantavat (velhonsauvaa tai kävelykeppiä en omista) ; olen harkinnut customiseerata moottorin ja ohjauslaitteen tuoliin jotta meno sujuisi joutui- sammin, heh heh.. Kaksipyöräinen kulkupelikin löytyy mutta sitä ei olla vielä toimitettu tontille. Tykkään katsella ja lukea fantasiaa, tutkia keksittyjä karttoja, suunnitella omia alueita ja maailmoja arkisen letargisen tylsyyden vastapainoksi; sitä voisi varmaan pitää jonkinlaisena eskapismina.. pakenen todellisuutta ja luon omani - I reject your reality and substitude my own. Olen myös ollut jonkinlainen musikantti ja taiteilija; luomisvoimassani on tosin ollut jo pitempään jumittava hiatus - ajatuksia ja ideoita riittää mutta en tunnu saavan mitään kunnollista toteutusta aikaan.. lienen depression kourissa. Ystäviä ja/tai kavereita minulla ei juuri ole; siksi varmaan tännekin kirjoitin.. varsinkin nykyisen elämäntilanteeni takia minun on hieman haasteellista ylläpitää ystävyyssuhteita. Olen perusluonteeltani introvertti-erakko : tulen paremmin toimeen vaitonaisten eläinten kanssa kun äänekkäiden ihmisotus -ten (varsinkin kissat koen läheisikseni). Asustan tällähetkellä melko pienellä paikkakunnalla; siitä huolimatta mieleni vetää muuttamaan maalle - vieläkin pienemmälle kylälle missä on kumpuile- via peltoja ja vainioita, järvi sekä metsiä : eräänlainen tosielämän Kontu siis. En halua liikaa ihmisiä tai asutusta aivan lähelleni - asumislähiöt yms. eivät ole tehty minua varten. Jos joku tuntee sisimmässään yhteneväisyyttä ja samankaltaisuutta kanssani, kirjoittakoon hän ja ilmentäköön itsensä. -Radagast