Tere.

Asun täällä Parikkalan kunnan alueella pienessä Saari pitäjässä, muutavan vuoden asunut. Elämän tietyt asiat tänne toi ja kaikki mennyt miten nyt mennyt. Totaallisen yksinäinen päivästä toiseen kun hankaloittaa täältä ei pääse minnekkään kun ei autoa käytössä. Olen erakoitunut nainen 45v. Luottamus täytyy ansaita eli en helposti luota, mutta ajan kanssa. En katso ihmisen ulkokuorta-sisin tärkeämpi. Päivät kuluu kotona, silloin tällöin kävelyllä. Eläimiä ei ole koska kaikille allerginen, muitakin sairauksia. Mutta olen hitaasti lämpenevä, huumori uppoaa hyvässä maussa. En uskonnollinen mutta se on jokaisen oma valinta, uskookoon vaikka pinkkeihin norsuihin. Mutta joo minua saa lähestyä jos et katso kaveruudessa ulkokuorta vaan hyväksyt ihmisen semmoisena kuin on. En ota elämääni ihmisiä jotka leimaa ulkokuoren takia.