En ole hiljainen (ellei lueta ulkopuolella olemisen tunnetta vieraassa joukossa), sillä keskustelu onnistuu melkein aiheesta kuin aiheesta (maailma on täynnä mielenkiintosia asioita), mutta mieluiten kuuntelen ja omasta mielestä olen myös ns. läsnä - kiinnostunut toisesta ihmisestä. Karvainenkaan en ole, jos vertailukohtana on gorilla. Otsikko löytyi Elina Karjalaisen hurmaavasta kirjasta "Perhe on paras".
Elämä ilman huumoria ja ironiaa olisi todella ankeaa, samoin juuttuminen arjen toistuviin rutiineihin "paremman puutteessa", tai uskallus panna itsensä likoon etsittäessä jotain "parempaa". Elämä, ihmettely, mietiskely ja kyseenalaistaminen ns. boksin ulkopuolelta on avartavaa, haastavaa ja mielenkiintoista.... vaatii uskallusta ja näkemystä? Massan ja "yleisen mielipiteen" mukana kulkeminen on yksilön arvon alentamista ja elämän hukkaamista.
Kulttuuri, ajassa pysyminen, vanhat tavarat, nikkarointi, perinnetalo ja sen korjaaminen, tee Itse jutut.... elämä on vielä(kin) täynnä kiinnostavia asioita. Bibliofiili! Enemmän kuin olisi "hyväksi". Erityisesti anglosaksisista maista tulevat kirjat ovat in, suomalaisissa ei kauhean paljon mielenkiintoista ole ollut. Historiaa, elämänkertoja, tutkimusmatkoja, DIY, remontointi, huumoria (brittiläistä ja ehdottomasti myös mustaakin), ironiaa ..........
Jos olet sohvalla löhöävä, kaljaa kittaava tempparifani yms. niin meilllä ei ole pahemmin yhteistä, mutta jos olet persoonallinen nainen joka on vielä avoin elämän tarjoamille mahdollisuuksille, niin tiedä, että olet kiinnostava. Olen suhteessa, lapset lentäneet mualimalle, joten hakusessa on YSTÄVÄ. Elämää voi olla vielä? Ehkä mielenkiintoista????