Jotain aktiviteettia tähän hiljaiseloon pitäisi saada! Seinäkellon tikitystä on rauhoittava kuunnella, mutta jos sitä on joka ilta tarjolla niin alkaa sekin jo kyllästyttämään. Jos minä raahaan sinut kävelylenkille, niin teetkö saman minulle vai lähdetäänkö Kuohuun vesijuoksemaan tai pomppimaan vesijumppavideoita? Laskettelu- ja hiihtokamatkin löytyy, mutta yksin ei viitsi lähteä, tytärtä on niin vaikea saada houkuteltua ja kauas on pitkä matka. Miten olisi teatteri, leffa, museokäynti, musakeikka, lätkämatsi, lentispeli tai joku muu miellyttävä elämys ja viinilasilliset, bisset, kahvit tai päivällinen päälle - mietitään sitä sitten yhdessä. Matkaseurakin kelpaisi, vaikka pidennetylle viikonloppuvisiitille Eurooppaan tai miksei johonkin kauemmaskin pidemmäksi ajaksi. Myös mökkeily kiinnostaa. Omasta työleiristä luovuttiin eron myötä. Menoa hidastaa kroonistunut alaselkävaiva, joka kuitenkin tarvitsisi kovasti liikuntaa.
Olen 55-vuotias reilu 6 vuotta sitten pitkästä parisuhteesta eronnut nuorekas kahden tyttären äiti, joista toinen jo omillaan ja toinen asuu puolet ajasta luonani. Olen luonteeltani avoin, sosiaalinen, huumorintajuinen, rehellinen ja puhelias. Olen joustava, tasapainoinen ja elämäni on hyvällä mallilla. Pidän kotini siistinä, vaikken kaikki nurkkia nuohoa joka viikko. Olen päivätöissä teknisellä alalla asiakaspalvelupäällikkönä ja esihenkilönä muutamalle ympäri maailmaa reissaavalle miehelle.
Tunnen oloni yksinäiseksi, vaikka näitä vanhoja tuttuja edelleen aina harvakseltaan tapaakin ja kuulumisia vaihtelee. Moni heistä elää parisuhteessa ja onpa näitä seurustelukumppanin löytäneitäkin, joilta näyttää unohtuvan kaikki muu ympäriltä sen jälkeen. Etsin uusia ystäviä tai kaveriporukkaa, jossa resonoi samalla aaltopituudella ja johon tällainen hurtilla huumorilla varustettu insinöörinainen sopisi. Parasta tietysti olisi jos löytäisin juuri Sinut, josta tulisi elinikäinen sydänystävä, jolle voi kertoa kaikki elämän ilot ja murheet. Laita viestiä …