Tässä kesälomalla tullut havahduttua siihen, että ei niitä kavereita olekaan niin paljoa kuin luuli. Monilla kavereilla on myös lapsia, joten se rajoittaa jonkin verran yhdessäoloa. Kova halu olisi tehdä kaikkea kivaa ja käydä uusissa paikoissa, mutta yksin ei tule lähdettyä. Itse olen 35-vuotias naikkonen, sinkku, lapseton ja töissä sosiaalialalla. Älä anna iän hämätä. Vieläkin mietin mikä musta tulee isona.
Persoonsltani olen aika ambivertti, nautin ihmisten seurasta, mutta välillä kaipaan omaa rauhaa. Olen aika spontaani ja helposti innostuva. Myös rauhallinen ja pohdiskeleva. Rakastan syviä keskusteluja ja maailman menon ihmettelyä. Mussa taitaa olla pientä maailmanparantajan vikaa. Jonkinlainen hippi olen sydämeltäni ja punaviherkuplassa vahvasti elävä. Haaveilen, että jonain päivänä voisin elää jossain ihanassa omavaraisessa ekokylässä, jossa voisin viljellä suurimman osan omista ruoista. Mun sydäntä lähellä on pehmeät ja vihreät arvot 😊.
Tällä hetkellä harrastuksiin kuuluu boulderointi, pyöräily ja epäsäännöllinen kuntosalilla hengailu. Välillä myös tulee joogailtua. Musiikki on mulle myös iso juttu, rakastan sitä ja kuuntelen todella laajasti eri genrejä. En ehkä ihan hevimmästä musiikista kuitenkaan innostu. Haaveilen joskus vielä opetelevani jonkun instrumentin soittoa.
Mua kiinnostaa noin yleisesti kaupunkikulttuuri, musiikki monessa eri muodossa, luonto ja retkeily, standup, matkustaminen niin lähelle kuin kauas, museot, elokuvat ja dokkarit, teatteri, kirppikset, henkisyys ja hyvinvointi, saunominen, kestävä kehitys, ihmisoikeudet, viini ja hyvä ruoka.
Olisi kiva lähteä keikoille niin ug-bileisiin jonnekin metsään kuin tunnelmalliselle jazz-klubille tai Helsingin Juhlaviikoille. Ihanaa olisi myös tehdä jotain pieniä roadtrippejä kiinnostaviin kaupunkeihin tai kansallispuistoihin ympäri Suomea, käydä mielenkiintoisissa ravintoloissa tai kokkailla yhdessä kotona. Standup-keikkoile lähden myös mielellään. Innostun helposti kaikesta uudesta, …