Hei!
Olen 39-vuotias naimisissa oleva ekaluokkalaisen äiti. Olen muuttanut kymmenen vuotta sitten Tampereelle, eikä täältä valitettavasti ole vielä löytynyt sellaista kaveria/ ystävää, jonka kanssa voisi jakaa iloja ja suruja, nähdä välillä ilman sen suurempaa syytä tai käydä vaikka leffassa tai kahvilla. Voisitko se olla sinä? Etsin ensisijaisesti ystäviä naisista. En käytä alkoholia enkä polta, mutta en vaadi samoja elämäntapoja ympärilläni olevilta ihmisiltä, baariseuraksi minusta ei kuitenkaan ole. Elämäntilanteesi ei tarvitse olla sama kuin minun, mutta toki auttaa jos ymmärrät lapsiperheen arkea ja haasteita. Eikä ole ollenkaan haitaksi jos sinulla on suurin piirtein saman ikäisiä lapsia itselläsikin. :) Karvaisia kavereita joudun välttelemään voimakkaiden allergioiden vuoksi, vaikka eläimistä kovasti pidänkin.
Olen luonteeltani introvertti. Kuitenkin tutustuttuani voin olla kovinkin puhelias. Osaan silti myös kuunnella ja arvostaa myös hiljaisia hetkiä. Joka päivä en jaksa töitten päälle sosialisoitua, etenkin jos työpäivä on ollut uuvuttava ja vaatinut paljon puhelinkontakteja. Kaipaan kuitenkin etenkin näin korona-aikana keskustelua muidenkin kuin vain puolison ja lapsen kanssa edes kerran viikossa. Olen luonteeltani iloinen, maanläheinen ja vakaa, ehkä jopa hieman vakava, mutta osaan kyllä nauraa ja rentoutuakin. Nautin erityisesti hyvästä musiikista ja pitkistä rauhallisista keskusteluista ihan mistä tahansa aiheesta, sekä aina välillä hiljaisuudesta, jota lapsitaloudessa kuulee harvoin.
Olisi myös mukava löytää lenkkeliyseuraa. Tosin ei kannata odottaa mitään haastavia lenkkejä ihan heti, tämä löllerö haluaa vain seuraa että saisi itsensä revittyä sohvalta liikkeelle. :D Harrastuksiin kuuluu virkkaus, lukeminen, pelaaminen (tietokoneella), leipominen ja laulaminen kuorossa. Telkkaria en juurikaan katso, leffoja silloin tällöin. Musiikista uppoaa pääasiassa vähän raskaammat tyylit, ja keikoillekin olisi kiva löytää kavereita.