Moikka! Oon 39-vuotias perheellinen nainen Helsingistä. Elämässä on kaikki oikeastaan hyvin mutta tunne yksinäisyydestä on kulkenut mukana aina. Kavereista ja ystävistä huolimatta tuntuu, että jotain puuttuu. Tulen näennäisen hyvin toimeen monien ihmisten kanssa mutta en löydä helposti ihmisiä, joiden kanssa kokisin todellista yhteyttä. Koen helposti ulkopuolisuutta ja pelkään hylkäämistä. Kuitenkin uskon, että tulen vielä löytämään ihmisiä, joiden kanssa on hyvä olla. Ehkä tämä viesti on kohti sitä.
Olen iloinen ja vauhdikas ekstrovertti, joka puhuu liikaa ja viihtyy hyvin ihmisjoukoissa mutta kaikista eniten rakastan luottamuksellisia keskusteluita läheisten ystävien kanssa. Ehkä eräs ongelmani ystävyydessä on ollut, että rakastan sekä syvällistä pohdintaa että erittäin kevyttä ihmissuhdepuhetta. Oisitko sä se, jonka kanssa näitä molempia voisi turvallisesti harrastaa?
Oon ystävänä kiltti ja luotettava. Haluan pitää ystävistä huolta. Oon kokenut omassa elämässä paljon ahdistuneisuutta ja jaksan hyvin olla läsnä myös vaikeammissa elämäntilanteissa, jos tutustutaan.
Harrastuksilla, sukupuolella, iällä, ammatilla tai oikeastaan millään ei ole väliä. Etsin erityisesti tyyppiä, joka olisi myös kokenut mystistä yksinäisyyttä ympärillä olevista ihmisistä huolimatta. Kiinnostaa: ihmissuhteet, hauskanpito ja nauraminen, rakkaus, tavanomaisesta poikkeava elämä, konventioiden rikkominen, vapaus, vapaaehtoistyö, kirjallisuus, kulttuurit ja kielet. Haaveeni olis löytää ystävä, jonka kanssa jauhaa paskaa tuntikausia sekä hassu kaveriporukka, jonka kanssa viettää vappua tai juhannusta. Kirjoita rohkeasti!