Heip, minä myös toivon kohtaavani ihmisiä, joiden kanssa tutustuisi ja parhaassa tapauksessa ystävystyisi. En ole hakemassa romanttista suhdetta. Olen nuorekas ja reipas 54-vuotias eronnut ja lapseton nainen. Pidän lapsista. Ikäväkseni olen huomannut, että monen äidin ja isän identiteetti rakentuu yksinomaan äitiyteen /isyyteen ja perheeseen. Suhtautumista leimaa jopa kapea-alainen ja ennakkoluuloinen asenne, mikä ei mahdollista aitoa, toiseen ihmiseen tutustumista, koska tämä ei ole tehnyt elämässään samanlaisia valintoja. Minä itse olen kiinnostunut ihmisten erilaisuudesta. En ole kovinkaan kiinnostunut siitä, että loisin vaatetuksella ja ulkoisella olemuksella vaikutuksen toisiin ihmisiin. Katson enemmän sisäistä kuin ulkoista ihmisessä. Olen pohdiskeleva, älyllinen, osittain introvertti vaikka minulle on helppoa puhua vieraille ihmisille. Pidän huolta terveydestäni ja ei minun pukeutumista nyt tarvitse hävetä, mutta trendikästä ihmistä ehkä vaivaisi minun kiinnostuksen puute siihen, mitä jollakin on yllään.. Olen tällä hetkellä työnhakija, eli ihminen, jolla on hyvin materialistiset arvot, ei varmaan viihdy kanssani. Viihdyn metsässä, ulkoilen,en viihdy massatapahtumissa enkä isoissa ihmisjoukoissa. Olen kuitenkin ennakkoluuloton ja rehellinen, minulla on korkea eettinen arvomaailma, jossain mielessä olen ns. kansalaisaktivisti, eli otan vastuuta, kun sellainen asia osuu kohdalleni (en koskaan ummista silmiäni). Rakastan eläimiä. Olen tietyllä tapaa helppo ihminen, koska mielestäni hyväksyn erilaisuutta. Olen luotettava ja lojaali. Olen syvällinen, pidän ironiasta ja huumorista: ihminen on aika naurettava. Kauhukuvani on sellainen vastakkaisen sukupuolen ihminen, joka minua tuntematta ja minuun tutustumatta alkaa projisoimaan minuun romanttisia fantasioita. Itse kohtaan ihmisen ihmisenä. En ole uskonnollinen, mutta olen henkinen. En tupakoi ja olen raitis. Osaan kuitenkin olla riehakas ja jopa estoton, mutta alkoholi turruttaa aivot ja väsyttää. Lasillisen, pari …