Elikkäs.. oon tämmönen syrjäytynyt, työtön, introvertti, masentunut ja ahdistunut normaalia erikoisempi yksilö pohjois-pohjanmaan tuppu kylästä kavereita vailla.
Mun on tosi vaikee kuvailla itteeni sen tarkemmin, kun en oikeen itsekkään tiedä minkälainen olen. Osaan olla hiljainen, mutta tykkään kyllä kans puhua ja paljon jos löytyy paljon yhteisiä aiheita tai muuten vaan juttu luistaa. Mut samalla mun sosiaaliset taidot ei ehkä oo kovin hyvässä kunnossa, kun oon ollut niin kauan ilman mitään suurempia kontakteja muihin ihmisiin. Oon myös kauheen epävarma, ja osaan yliajattelemisen taidon et tulee kyllä pyöriteltyä ihan turhia asioita pään sisällä pitkään. Kai jonkin sortin down to earth ja rauhallinen tyyppi, ehkä jopa mukava. Oon kans henkisesti aika huonossa kunnossa, et masennus painaa päälle. Oon varmaan myös outo normojen silmissä, tai mistä minä tiedän.
Mitä haen, niin ystävää jopa sielunkumppania mikä kuulosta kyllä mahdottomuudelta. Mieluusti oman ikäistä seuraa ehkä ikähaarukasta 25-35, tosin ei se ikä ole pois suljettu asia, mutta uskon vain tulevani paremmin juttuun omaikäisten kanssa. Joku joka on ehkä samassa elämän tilanteessa vaikka masennuksen, yksinäisyyden tai syrjäytymisen parissa. Aitous ja rehellisyys viehättää, koska pyrin itse olemaan mahdollisimman suorasanainen ja rehellinen toisille. Oon useasti viime aikoina miettiny, että oisko mun elämä miten erilaista jos mulla ois ollut edes yksi ystävä elämässä.
Mitä en hae, en mitään äijä meininkiä mitkään autojen ja tai mopojen rassaus jutut ei kiinosta, jos olet kovassa uraputkessa niin meillä tuskin tulee paljon juttua aikaiseksi, samoin perheelliset, ns. bile hirmut on myös pois suljettu en nauti baareissa pyörimisestä tai ylipäätään suurista ihmis määristä.
Ois tosi kiva löytää joku jota vois jopa nähdä, mutta kun asun niin korvessa että on pakko varmaan tyytyä ihan nettikamuihin. Mikä on kyllä ihan hyvä juttu varmaan.
Kiinostuksen aiheita mm. pelit (pc) laidasta laitaan, historia, …