Heippa!
Lähtisikö joku kanssani tämän viikon perjantaina katsomaan Front242 - old school industrialia Ääniwalliin (https://www.rumba.fi/uutiset/industrial-ja-ebm-fanit-huomio-taman-vuoden-kovin-kotimainen-keikka-julkistettiin-juuri-front-242-saapuu-suomeen/)
tai ensi viikon torstaina Savoy-teatteriin katsomaan CMX:ää (https://www.lippu.fi/cmx-ora-labora-lippuja-helsinki.html?affiliate=ADV&doc=artistPages/tickets&fun=artist&action=tickets&key=2509974$12059515). CMX-keikalle mulla on ylimääräinen lippukin, mutta ei vaan sopivaa kaveria lähtemään kanssani!
Minä olen 35-vuotias naimisissa oleva perheenisä, mulla on kaksi (ylä+alakouluikäistä) lasta ja kaksi karvaista kissaa. Tykkään paljon erilaisesta urheilusta, lähinnä sydäntä olevat lajit ovat sukellus/frisbeegolf/voimailu. Kaikenlaista muutakin liikuntaa on toki tullut harrastettua, mutta viime aikoina olen havahtunut ihmissuhteiden, läsnäolon ja hitaamman elämän tärkeyteen. Niiden kuuluisien pienten asioiden arvostamiseen. Pitkälti aikuisikään asti nimittäin on tullut lähinnä pyristeltyä eteenpäin elämässä (takavuosien vaippaikäiset lapset+väitöskirjatyö oli aika hc yhdistelmä :D) ja nyt olisi tilaa uudenlaiselle, kiitolliselle, asenteelle elämässä. Olen jopa onnellisuuden nimissä antanut itselleni luvan olla suorittamatta elämää liikaa vaikka luonteen vikaa välillä meinaa sellaiseen ollakin 😄 Yritän silti jatkuvasti pitää mielenkiintoni yllä uusien asioiden oppimiseen. Tosin työkin pitää siitä huolen: Olen luonnontieteilijä ja päivätöissä, jossa mulla on just sopivan mielekkäitä haasteita ratkottavaksi.
Asiat on siis elämässäni oikein hyvin ja hyviä kavereitakin mulla on muutamia. Just nyt ei vaan kukaan heistä innostunut lähtemään kanssani näille keikoille mukaan! Sama juttu on ollut oikeastaan jo edelliset 15 vuotta: oli sitten drum ’n bass -ravet tai joku jazz-keikka tai tämänkaltaista raskaampaa, niin jotenkin tässä asiassa en ole löytänyt sopivaa kamua. Konemusiikkikin tosiaan uppoaa isossa skaalassa. …