Etsin kaveria, joka olisi yhtä outo kuin minäkin. Minulla ei ole ketään.
En osaa selvästikään olla ihmisten kanssa oikealla tavalla: Kaveruussuhteeni ovat kariutuneet vuosien aikana yksi toisensa jälkeen ja hetken päästä yhteydenpitoyrityksistäni huolimatta huomaan, että en mahdu toisten elämään - he löytävät muita, minua parempia kavereita. En tyrkytä ja annan tilaa, mutta selvästikin väärällä tavalla. Minussa on luultavasti sellainen hitunen aspergeriä, etten ymmärrä, miten taas kävi näin.
Kunnioitan omastani poikkeavia mielipiteitä ja arvostan keskustelutaitoa, jossa ei ole oikeaa ja väärää, vaan erilaisia vaihtoehtoja. Viihdymme luultavasti toistemme seurassa, jos olet yhtälailla päläpälähölöhölö, omaat myös korvat, ja vaikka iloitakin osaamme, ei surullisuuskaan ole tabu tai toksiseksi tulkittava ominaisuus.
Olen yksinhuoltaja ja menestyn kelvollisesti työssäni, jossa tapaan paljon ihmisiä. Viihdyn luonnossa ja toivoisin olevani urheilullisesti aktiivisempi (olisiko siinä jotain, jossa voisimme ehkä mahdollisesti tsempata toisiamme). Musiikki on minulle päivittäinen henkireikä ja aikaa ennen koronaa kävin keikoilla usein.
Löytäisinkö kaltaiseni juttu- tai kirjoitteluseuraksi? Olisi joskus ehkä kiva käydä leffassa tai syömässä yhdessä ja turista mukavia. En etsi parisuhdetta, enkä ole sellaisessa.
Sinä: 40-50 vuotta, pääkaupunkiseutulainen, ehkä yh myös?
PS. Lähetäthän mieluummin yksityisviestin sähköpostin sijaan alussa? - Miten niin olen arka antamaan yhteystietojani... :)