Olen onnellisesti parisuhteessa enkä siis etsi ystävyyttä intiimimpää suhdetta. Se on nyt sanottu.
Kaverit ja ystävät ovat ajan saatossa hävinneet jonnekin ympäriltäni, varmasti paljolti erakoituneen luonteeni takia.
Haluaisin kaverin tai kaksi suunnilleen omasta ikäryhmästäni ja mieluiten naisesta. En viihdy muutamaa henkeä suuremmassa ryhmässä.
Olen jännästi helposti lähestyttävä, mutta kaverisuhteita, joiden kanssa oikeasti voisi pitää yhtä, en osaa arjessa luoda. Olen ehkä vähän outo, sanon vääriä asioita väärissä kohdissa ja putoan usein kärryiltä vilkkaan ja fiksun keskustelukumppanin seurassa. Raksuttimeni tajuaa vitsin vasta kolme hetkeä sen jälkeen kun muut ovat jo lopettaneet nauramasta sille. Se on kai ihan ok seurassa, jossa hitauttani arvostetaan hassuna. Kaikesta sosiaalisesta vajavaisuudestani huolimatta olen ihan normaali ja perusjärkevä.
Olen pitkään unelmoinut, että voisin aina silloin tällöin käydä lounaalla tai kävelyllä ystävän tai parin kanssa. Olisi kiva fanittaa samaa kirja- tai tv-sarjaa, ryhtyä yhdessä elämäntaparemonttiin aina uudestaan ja puhua elämän merkityksettömyydestä (tai merkityksellisyydestä).
Jos ylläoleva info ei pelota, ja koet kaipaavasi minunlaista kaveria niin otapa yhteyttä. :)