27-vuotias mielensäpahoittaja täällä. Vituttaako sinuakin nyky-yhteiskunta? Onko elämäsi koetellut sinua kaltoin? Tuntuuko välillä siltä, että kaikki junnaa paikoillaan, etkä saa asioita eteenpäin? Nämä ja monet muut yhtä positiiviset ajatukset ovat lähes tulkoon arkeani. Pakenen näitä lähes toistuvasti pelaamiseen. Nostalgia fiiliksen iskiessä pintaan kaivan pölyyntyneen pleikkari ykkösen lattian nurkista, mutta muutoin pelailen tabletilla ja kännykällä War Dragonia. Myös ps 3 tulee pelattua silloin tällöin codia.
Musiikkimaku on aika moniulotteinen käsite. Suurimmaksi osaksi kuitenkin metallia, varsinkin varhaisemmat (vuosien 1980-2000 hujakoilla) aloittaneet bändit. Silloin kun musiikki oli musiikkia, eikä niin kaupallista jne. Sitten on se tekno/trance, räp/hip hop/rege osasto... Mainittakoon tältä osastolta äkkiseltään ainakin scooter, tiesto, talamasca, skazi, musta lista, smc jne.
Tosiaan Espoossa asustelen tällä hetkellä, mutta oon kotosin landelta pienestä kylästä Keski-Suomesta, joten junttius on vahva minussa. Sen kaiken mukana tulee myös ärhäkkä naaman edessä oleva pusikko, jota parraksi myös kutsutaan.
Olen monesti puheissani sarkastinen ja sanon ne niin kuin ne on mitään kaunistelematta, joten siitä ei tarvitse loukkaantua.
Tästä kaikesta huolimatta pystyn olemaan pahimmassa tapauksessa vertaistukena ja parhaassa tapauksessa jopa se tyyppi jonka kaa jauhaa paskaa ja chillailla ja lähtee vaikkapa huurteiselle tai miksei jotain muutakin. Jos kaveri puute iski, niin isketään sitä yhdessä. Ei homolla tavalla, vaan miehekkäällä latino tavalla!