Hei, olen kolmekymppinen nainen kangasalta, asun kahdestaan aviomieheni kanssa, meillä ei ole lapsia eikä lemmikkejä. Koirasta tai kissasta haaveilemme,ja rakastamme eläimiä. Mulla on semmoinen elämäntilanne että olen raitistunut, ja jättänyt taakse kaikki ne entiset ryyppäyskaverit, ja yhtäkkiä tuntuu että olen aika yksin. Työtoiminnassa toki on kavereita, mutta eivät he koskaan kyläile meillä, ja mulla on varsinkin alkuviikosta monta pitkää päivää yksin kotona kun mies on töissä. Olen mielenterveyskuntoutuja, mutta aika hyvässä voinnissa nykyään. Erityisiä harrastuksia mulla ei ole, tai no ehkä ruuanlaitto, tykkään kokeilla uusia reseptejä ja kokkailen paljon, ja rakastan sitä kun voi hyödyntää kaikki jämäruuat mahdollisimman hyvin eikä mitään mene roskiin, heh. Päivät kuluu aikalailla kotona omia juttuja puuhaten, ja sitten loppuviikosta työtoiminnassa. Mulla on aikaa uusille ihmissuhteille, ja luonteeltani olen tosi leppoinen mutta kuitenkin avoin ja sosiaalinen.