Helou.
En tiiä mistä nyt alottaa ku olis niin paljonkin asiaa mut en niistä tässä ihan kaikille ala avautumaan :D
Oon 30 vee 2 lapsen äiti olen naimisissa et tarkoituksena on vaan löytää kavereita.
Lapset asuu isällä tällä hetkellä pienempi n.puolet ja puolet. Mä en tällä hetkellä ole töissä eli aika pitkälti mä oon itsekseni ja päivät menee en edes tiedä mitä touhutessa :D
Mulla hävisi kaikki kaverit joskus apua 14vuotta sitten kun lasten isä oli hirvee narsisti enkä saanut liikkua Himasta enkä olla kenenkään muun kun hänen ja hänen kavereiden kaa. Asuttiin vielä 3vuotta eron jälkeen yhessä mut sit nostin kytkintä ja löysin mun uuden miesystävän niin ei oo ollut saumoja solmia uusia ystävyyksiä.
Miehellä riittää kavereita /tuttavia/ystäviä puhelin soi aamusta iltaan.... Hänestä ei ole sopivaa että haluan olla sen ja sen kavereiden kaa aina....
Jotenkin se ei vaan tajua että mulla ei ole kavereita.
Nyt on tapahtunut niin paljon ja kaikki muuttuu. Mä en kestä pyöritellä yksin kaikkea päässä. Tarviin mielipiteitä ehkä voit alkaa mun terapeutiksi yksipuoliseksi parisuhde neuvojaksi tai ihan vaan kaveriksi ystäväksi.
En oikeesti haluu ketään ainoastaan kuuntelemaan mun ongelmasta elämää vaan halusin ja musta olisi niin super ihanaa taas pystyä puhua jonkun kaa ihan kaikesta. Parasta olisi jos natsais niin hyvin yhteen et puhuessa lopetettais toistemme lauseet samaan.
Mulla on hiton ikävä sitä rentoa naurua haluun irtautua mun arjesta.
Alkuun meinasin vaan et vois jutella vähän wa tai viesteillä sit vois puhuu puhelimessa
Sillon kyl viimeistään tietää natsaako välit vai ei:)
Mulla on aiemmat parhaat kaverit ollu molemmat miespuolisia he on niin hiton rentoja ja vaikka ollaan eri sukupuolta niin nää kaks parasta oli mun kaa täysin samoilla aalloilla.
En kuitenkaan etsi tiettyä sukupuolta mulle kelpaa kumpi vaan. Olis ihana ekaa kertaa saada kyl kavereita naisista et vois viettää tyttöjen iltoja mennä ja tehä, tuulettua. Vitsi miten ihana olis jos olis sellanen …